Noin 10 vuotta sitten työpaikkamarkkinoinniksi riitti ilmoitus TE-toimiston sivulla ja jos oikein haluttiin panostaa, niin laitettiin maakunnan sanomalehteen – sunnuntainumeroon, 4-väri-ilmoitus. No, se toimi silloin, vaan kyllä on toiset ajat nyt!
Ajat ovat todellakin muuttuneet. Eikä tässä yhteydessä ole vitsi ollenkaan, jos totean, että kyllä ennen asiat olivat paremmin! 😉 Tiedon pirstaloituminen aiheuttaa harmaita hiuksia myös työntekijämarkkinoinnin saralla. Nuoriso ei useinkaan tiedä ”työkkärin” työpaikkasivuista mitään, tuskin kukaan lukee painettuja lehtiä, ja työpaikkailmoitusalustoja on netti vääränään. Jokaisella oppilaitoksellakin on omat kirjautumista vaativat työpaikkojen julkaisualustansa. Somessa taas mikään ei ole helppoa, paitsi sille 7- vuotiaalle, joka oli vuodessa tienannut 25 miljoonaa.
Työpaikan markkinointi on siis nykypäivänä ihan oma tieteen ja taiteen lajinsa. Ja työpaikkamarkkinoinnin pitäisi olla hanskassa, samoin kuin ne omat päivittäiset ydintehtävät eli pitäisi pystyä tekemään rekrytointiprosessin aikana 2-3 ihmisen työt. Eikö ole houkutteleva ajatus?
Tähän päälle hakijaviestintä. Ai mitä se on? No se kärjistettynä on työnantajamielikuvan (=maineen) ylläpitämistä, jotta yritykseen tulisi hakemuksia seuraavankin kerran, kun tarvetta tekijälle on. Jokaiselle hakijalle pitäisi pystyä viestimään oikea-aikaisesti useamman kerran hakuprosessin aikana. Lähtökohtaisesti hakijat rekrytointiprosessin aikana odottavat ”unelmien työpaikastaan” viestiä, sähköpostia tai soittoa 24/7. Jotkut motivoituneimmat menevät puhelimen kanssa suihkuunkin, ettei vaan Se Kaikkien Puheluiden Puhelu unelmien työpaikasta mene häneltä ohi! Miten arvelet hakijan ajatuksille käyvän, jos tietoa hakuprosessin etenemisestä ei viikkojenkaan jälkeen kuulu? Joo, ei siinä työnantaja- tai yritysmielikuvasta ole jäljellä kuin tuhkat. Ja pahimmassa tapauksessa, toteutuu vanha sanalasku, että sen edestäsi löydät, minkä taaksesi jätät. Tämä pettynyt hakija voi olla tulevaisuudessa ns. pöydän toisella puolella.
Hakija-analyysissä pitäisi osata lukea rivien välit, kuunnella se mitä ei ääneen sanota ja kiinnittää erityisesti huomiota siihen mitä ansioluettelossa tai hakemuksessa ei ole lainkaan. Näistä huomioista syntyy analyysi, joka säästää epäonnistuneen rekrytoinnin kuluilta ja harmilta. Tämä kaikki vaatii paljon aikaa, mutta ei Sinulta. Me hoidamme kaiken Sinun puolestasi! Päivi Savolainen, p. 050 555 9127, paivi.savolainen@hrmentor.fi
